Uskonnollisuus syntyi jo alussa

En ole mielestäni koskaan ollut uskonnollinen. Matkan varrella olen havainnut kuitenkin ajattelussani uskonnollista perintöä pois pantavaksi. Asiaa on siis syytä tutkia syvemmin ja mennä ihan alkulähteelle asti

Olen pohtinut suomalaisen kristillisyyden todellisuutta. Mikä on todeksi elettyä uskoa ja mikä on uskonnollisia käsityksiä? Niin on muutama muukin miettinyt. Jani Liukkonen kertoi kuvaavan reseptin.”Uskonnollisen identiteetin ainekset:

Pääraaka-aineet: Nyrkillinen (sydämen kokoinen mitta) syyllisyyttä, 2 desiä kadotuksen pelkoa, 1litra syntisyyttä.Mausteet: hyppysellinen eksytyksen pelkoa, ripaus oikeaoppisuutta, pari lusikallista tuomiota, 5 desiä ihmisten perinnäissääntöjä ja pinnalle ulkokultaisuutta ja muotojumalisuutta.

Miten tähän uskonnolisuuden tilaan vielä tänäänkin tullaan? Olen etsinyt vastauksia Raamatun ensimmäisistä luvuista. Sieltä löytyy uskonnolliset juuremme ja joitakin sivuraiteille johtavia perusratkaisuja. Avainasia käsitettäväksi on se, että paratiisissa ihmispari eli Jumalan läheisyydessä, hänen täydellisen huolenpitonsa alaisuudessa ja Jumalan kirkkaus vaatetti heidät.

Kohti lankeemusta

Ensimmäinen askel paratiisissa kohden lankemusta oli se, että ihminen täydensi Jumalan käskyä. Kun Jumala kielsi syömästä hyvän ja pahantiedon puun hedelmää, niin Eevalla oli esittää käärmeelle täydennetty versio. Hänen kieltonsa koski myös puun koskemista. Uskonnollisuuden tiellä etsitään varjeltumista asettaen rajat turvallisen kauas. Ihminen kykeni Jumalan kaltaisuudessaan tälläiseen itsenäiseen ajatteluun.

Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi. (Psalmien 121:7 FINPR) Hän on varjelijamme, emmekä voi tuoda siihen mitään hyvää lisää omilla säännöillämme. Mitä ihmisiltä jäi paratiisissa tekemättä? Kun Aadam kuuli tai sanoi itse tämän täydennetyn version, niin miksi hän ei mennyt kysymään asiaan niinkuin lapsi Jumalan mielipidettä?

Jeesus sivusi tätä asiaa hyvin kuvaavasti sanoessaan: ”Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa. (Matteuksen 18:3, 4 FINPR)

Autonomisuuden harha

Olen havainnut, miten hengellinen autonomisuutemme kasvattaa meihin ylpeyttä. Kokemuksesta voin kertoa, että oma osaamiseni on ollut elämäni riskialuetta. Silloin on vaarassa kerätä omaa kokemuspääomaa ja monistaa itse omavoimaisesti sitä. Kun olen olosuhteitten ja muidenkin syiden taka ollut riippuvainen Jumalasta, on samalla ollut helppo pysyä yhteydessä ja taivaan kanavalla.

Yhteys Herraan vaikuttaa meissä hänen mielenlaatuaan. Paavali sivuaa tätä:”Kuka on heikko, etten minäkin olisi heikko? Kuka lankeaa, ettei se minua polttaisi? Jos minun kerskata täytyy, niin kerskaan heikkoudestani. (2 Korinttilaisille 11:29, 30 FINPR)

Heikkouden siunaus

Ilman omaa voimaa ja ylpeää kyvykkyyttä suhtaudumme myötätuntoisesti lankeaviin ja eksyneisiin ystäviin. Tiedämme itse mitä ihmisessä on ja sen että elämässä on monenlaisia tilaisuuksia langeta.

Paavali jatkaa:”Ja hän sanoi minulle: ”Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa”. Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan.

Sentähden minä olen mielistynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin, ahdistuksiin, Kristuksen tähden; sillä kun olen heikko, silloin minä olen väkevä. (2 Korinttilaisille 12:9, 10 FINPR)

Monet uskovien keskinäisten suhteiden ongelmat syntyvät samalla, kun tämä oman heikkouden tunne häviää ja tilalle tulee ihmisen ymmärrys ja taitavuus. Oikeastaan tässä heikkoudessa ja aitoudessa on yksi tärkeistä opetuslapseuden avaimista.

Me kykenemme itsenäisyyteen luonnostaan, mutta lapsenkaltaiseen riippuvuuteen Jumalasta tarvitaan nöyrtyminen ja oma aktiivinen halumme. Jumala loi meidät elämään yhteydessään ja valkeudessaan. Siihen jäi meille tämä yhteyteen tarvittava oma puolemme, oma nöyrtyminen häntä tarvitsevaksi ja yhteyttä haluavaksi.

Yhteys vaatii vapaata tahtoamme

Haluan rohkaista teitä katsomaan asioita todellisen ihmisen kannalta, ilman uskonnon tuomia vakiovastauksia. Jumalan näkökannalta asia oli ennalta selvä. Tapahtumat paratiisissa eivät tuottaneet hänelle yllätystä. Hänen suunnattomaan rakkauteensa kuuluu kunnioittaa ihmisen itsemääräämisoikeutta. Vain siltä pohjalta syntyy kaksisuuntainen vuorovaikutus.

Ihmiselle oli jostain syystä syntynyt tarve saada lisää ymmärrystä. Miksi tuli tarve itse tietää hyvä ja paha? Ehkä asiaa valaisee osaltaan sen kysyminen, miksi tänään niin moni haluaa tietää itsevturvallisuutensa takia tarkasti hyvän ja pahan? Miksi tämä tarve kilpailee samalla Isän kanssa eletystä arkiyhteydestä? Yhteys Jumalan kanssa on ja pitää olla elämämme tärkein asia.

Autonomiamme yhteyden esteenä

Tässä ymmärryksen tarpeessa ei sinänsä ole mitään pahaa, paitsi usein ylpeydestä kumpuava motiivi. Ymmärtäminen oikealla tavalla on tarkoitus toteutua lähellä Jumalaa elämällä ja häneltä kaiken lapsen tavoin kysymällä. Ihmisestä vain oli tullut Jumalaan nähden autonominen omin voimin selviävä ja tänään jatkaa vielä uskovaisenakin autonomista elämäänsä.

Nykyisin moni ajattelee hyvän ja pahan tietämisen olevan uskovan kristillinen velvollisuus. Erityisesti rakennetaan oikeaoppisuutta ja varotaan kaikkea, mikä uskotaan vääräksi ja harhaoppiseksi. Painopiste vain samalla siirtyy pois yhteydestä ja lapsen kaltaisuudesta.

Kun siivilöidään hyttyset, niin niellään kamelit. Kun nähdään ja tuomitaan julkisesti toisen virheet, niin itse kävellään monien keskinäisestä yhteydestä ja rakkaudesta opettavien raamatunkohtien yli. Miksi tämä ”kristillisyys” on korvannut arkiyhteyden Jumalaan, lähellä hänen pyhyyttään ja kirkkauttaan elämisen? Miksi uskovinakin käytännössä luulemme tietävämme Jumalan veroisesti?

Tärkeitä kysymyksiä

Mistä Eevalle tuli lisäymmärryksen tarve ja mistä halu Jumalasta riippumattomuuteen?

”Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi.” (1 Mooseksen 3:6 FINPR)

Eikö Eeva huomannut, että hän vaihtoi todellisuudessa vain tiedon tuojaa? Paratiisissa ihmispari oli ollut Jumalan yhteydessä saadun tiedon varassa. Nyt ihmispari vaihtoi puolta ja toimi käärmeen antaman tiedon varassa. Käärme petti heidät. Eeva havaitsi sen välittömästi. Heistä ei tullut Jumalan tavoin tietäviä, vaan käärmeen tuomaan tietoon uskovia.

Tämä usko on tänäänkin ihmiskunnan suurin vitsaus. Se on uskovienkin keskuudessa hyvin suosittua. Monesti luulemme tietävämme lähimmäisten asiat, niinkuin Jumalakin. Tähän tiedontarpeeseen vastaaja ei ole koskaan Jumala. Sen lisäksi olemme mielestämme autonomisia päättämään, mikä on raamatullista ja epäraamatullista, varsinkin toisten elämässä ja opetuksessa.

Oikeassaolemisen vitsaus

Jumala ei ole vaatinut missään meiltä oikeassaolemista. Jumala ei odota meiltä sitä, että osaisimme elää kaikessa oikein. Nämä ovat uskonnollisia vaatimuksia. Mitä Jumala meiltä haluaa? Elävää päivittäistä yhteyttä häneen ja sen seurauksena valkeuden hedelmää elämässämme. Hän haluaa että vastaanotamme hänen lahjoittamansa täydellisen sovituksen.

Jumalalla oli langenneelle ihmiselle ratkaisu valmiina. Käärmeen valta perustuu valheeseen tietämisestä. Hän tuo monenlaista tietoa ja panee ihmisen katsomaan uhkakuvia ja epäonnistumisiaan tulevan pohjaksi. Hän puheillaan haluaa korostaa järkeämme ja syöttää järkeilyn ainekset. Sota meistä ja elämästämme on käynnissä. Se päättyy Jeesuksen lähellä ja yteydessä, täydessä luottamuksessa, Jeesuksen voittoon. Tosin joudumme asiassa vielä koeteltavaksi.

Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” (1 Mooseksen 3:15 FINPR)

Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt.

Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä- minä heissä, ja sinä minussa-että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut. (Johanneksen 17:20-23 FINPR)

Uusi alku

Ihmispari menetti Jumalan kirkkauden vaatetuksen ja sen seurauksena he havaitsivat olevansa alasti. Tarvittiin vaatteita. Jumalan ihmeellinen rakkaus ilmeni moninaisesti hänen huolenpidossaan tässäkin vaiheessa. Ei armottomuutta, eikä kovuutta. Ensimmäisen kerran eläimen veri vuoti, jotta ihmispari saisi Jumalalta tarvitsemansa vaatteet. Veri oli ennakoiva merkki sovituksesta.

Jeesus murskasi käärmeen pään ristillä. Pimeyden valta on murrettu. Nyt on tullut aika Jumalan kansan vapautua kaikesta pimeyden vaikutuksesta. Sillä tulee olemaan aivan keskeinen vaikutus uskovien keskinäisiin suhteisiin. Silloin emme tunne toisiamme enää lihan, vaan Hengen mukaan.

Mistä saa juurensa ihmisten omien sielun kykyjen käyttö hengellisessä elämässä? Moni uskonnolinen opetus perustuu ihmisen oman tahdon käyttöön ja vielä lihan kyvyillä, ihmisymmärryksellä ymmärtämiseen ja sitten vielä Pyhän Hengen aidon vaikutuksen sijaan tyydytään tunnelmoimaan.

Toinen ajatustapa

Raamattu sanoo kuitenkin selvästi:
”Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa, että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen.

Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli. Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha; sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan. (Roomalaisille 8:3-7 FINPR)

On siis olemassa lihan varaista uskonnollisuutta ja Hengessä vaeltamista. Tarvitsemme armoa oppia erottamaan nämä toisistaan. On tullut aika elää päivittäisessä yhteydessä ja vuorovaikutuksessa Isän kanssa.

Uskonnon ensimmäinen ilmeneminen

Seuraavaksi paratiisin jälkeen ihmisten elämään tulee uskonto, oikeassaoleminen ja sitä seuraava viha. Meille ei ole kerrotu, minkälaisia keskusteluja ensimmäisessä perheessä käytiin. Todennäköisesti pojilla oli tietoisuus siitä ihanasta ajasta, jolloin yhteys Jumalaan oli rikkoutumaton. Sitten pojat tiesivät mitä vanhemmat kokivat, kun Jumala teki heille ensimmäiset vaatteet.

Tuli päivä, jolloin poikien oma halu Jumalan yhteyteen pani heidät uhraamaan. Nämä uhrit edustavat kahta peruslinjaa hengellisessä elämässä. Liekö Aabel koettanut saada Kainin ymmärtämään, mitä ensimmäisten vaatteitten teossa tapahtui, mahdollisesti vielä kovasti veljeltään ymmärtämistä vaatien. Olihan hän lampaiden kasvattaja.

Uusi puku

Ihmispari oli menettänyt Jumalan kirkkauden vaatetuksen. ”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla(Roomalaisille 3:23 FINPR) Silloin ainut vaatetus, johon Jumala voi pukea ihmisparin, perustui uhriin ja sovitukseen.

”Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit. (Ilmestys 3:18 FINPR)

Kain kuitenkin valitsi Jumalalle tuotavaksi uhrinaan oman vaivannäkönsä tulokset.
”Ja jonkun ajan kuluttua tapahtui, että Kain toi maan hedelmistä uhrilahjan Herralle; (1 Mooseksen 4:3 FINPR)

Voi kuinka moni uskovakin käytännössä odottaa Jumalan hyväksymistä sen perusteella, mitä on tehnyt hyvää ja oikeaa, oikeaoppisuuden seurauksena ja vaelluksensa onnistumisen perusteella.

Sovituksessa on ydin

Abel oli ymmärtänyt sovitusuhrin merkityksen. ”ja myöskin Aabel toi uhrilahjan laumansa esikoisista, niiden rasvoista. (1 Mooseksen 4:4 FINPR) On merkillistä, että tämä kahtiajako oli heti alussa. Jumalalle ei kelvannut yhteyden perustaksi muu, kuin Jeesuksen tulevaan sovitustyöhön pohjutuva uhri.

Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani. (Johanneksen 14:6 FINPR)

Tämä on tärkeä totuus, joka on ollut heti alusta asti voimassa. Yhteys rikkoutui synnin kautta ja voi palautua vain sovituksen kautta. Ihmiselle ei jäänyt mitään, mitä tuoda Jumalalle, jotta tämä toteutuu:

”Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta. Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja. (Roomalaisille 3:27, 28 FINPR) Asiayhteydestä näkyy, että uskon kohde on Jeesuksen sovintoveri.

Se mitä uhraamisen jälkeen tapahtui, meni äärimmäisyyteen. Miksi viha kohdistui Aabeliin? Jumalahan oli se, joka ei hyväksynyt hyvityslahjoja ilman sovitusta. Tähän kohtaan meidän on hyvä pysähtyä. Vaikka uskonnollinen viha ei mene kristittyjen välillä näin pitkälle, niin oletko havainnut erilaisten käsitysten ja oikeassaolemisen nostattaman vihan ja kunnioittamattomuuden?

Tämä viha, kovuus ja sen seuralaisena kateus saa monenlaisia kulisseja suojakseen. Jotkut sanovat pitävänsä vanhurskautta voimassa. Jotkut vetoavat omaan oikeaan käsitykseen jostakin yksityiskohdasta ja sanovat olevansa vain uskollisia tehtävälleen. Yleinen vihan ilmaus on kanssapalvelijan turhentaminen arvostelulla.

Miltä tuntui lukea tuota kaikkea? Miksi tuomme Jumalalle oman uskonsuorituksemme ja opillisen osaamisemme hedelmiä? Miten meille ovat juurtuneet nuo uskonnon piirteet? Miksi olemme tyytyväisiä kristillisiin menoihin ja autonomisessa tilassa pidettyihin enemmän tai vähemmän tyhjiin saarnoihin? Jotakin yhteydestä Jumalaan on käsitetty pahasti väärin. Tosin tälläistäkin oli jo seurakunnan alussa.

”Muutamat tosin julistavat Kristusta kateudestakin ja riidan halusta, mutta toiset hyvässä tarkoituksessa, nämä tekevät sitä rakkaudesta, koska tietävät, että minut on pantu evankeliumia puolustamaan, nuo toiset taas julistavat Kristusta itsekkyydestä, epäpuhtaalla mielellä, luullen tuottavansa minulle murhetta kahleissani. (Filippiläisille 1:15-17 FINPR)

Millaiset ovat seuraavat askeleet, jotka meidän olisi otettava, jotta löytäisimme takaisin uskon ytimeen? Kun suuri joukko uskovista luopuu autonomisuudestaan ja haluaa elää Herraa lähellä ja hänen ohjauksessaan, tapahtuu radikaali muutos. Sitä voisi varsin hyvin nimittää herätykseksi.

Jumalan vertainen tietäminen on ihmiskunnan vitsaus

Ihmiskunnan alkuaskelissa tapahtumat sisälsivät jo joukon niistä aineksista, jotka ohjaavat meitä tänäänkin. I Mooseksen kirjan kolmanessa luvussa on paljon tutustumisen arvoista.

Ensimmäinen huomio, jonka tein, oli se, että Eevalla oli oleellinen lisäys Jumalan asettamaan kieltoon. Syömisen lisäksi tuli kielto myös koskemiseen. Tälläinen lisäily on hyvin tavallista kirkoissa ja herätysliikkeisä. Jeesus puhui fariseuksille kuormien sälyttämistä ihmisten kannettavaksi.

Oliko lisäys Aadamilta, kun hän kertoi Jumalan ohjeesta Eevalle? Tuntuiko Eeva niin epäluotettavalta, että häntä piti varjella joutumasta liian lähelle lankeemisen mahdollisuutta? Lapsen luottamus Isään olisi voinut ilmetä ilman tuota lisäystä niin, että Eeva olisi saattanut uteliaisuudessaan käydä sivelemässä tuon puun lehtiä. Sen jälkeen hän olisi tunnistanut kiusauksen ottaa hedelmän puusta. Lapsen asemassa hän olisi sitten paennut Jumalan luo ja kertonut tuosta kiusauksesta ja pyytänyt Isän apua kiusauksen voittamiseen.

Yhteys on tärkeää

Valkeudessa vaeltamiseen kuuluu kaikkien asioiden kertominen Isälle ja hänen apuunsa turvautuminen. Raamatun sanan mukan varjelijamme on Jumalan armo, ei meidän lihalliset/sielulliset keinomme, omat järkeilymme ja voimakas tahtomme.

Lisäyksen jälkeen siemen omiin kykyihin luottamisessa oli jo itämässä. Miksi Eeva antautui keskustelemaan käärmeen kanssa Jumalan antaman kiellon mielekkyydestä? Miksi hän ei todennut, että minun asiani on kuunnella Jumalaa ja sanonut käärmeelle, että mene tuossa asiassa Jumalan puheille?

Ensimmäinen ihmispari nautti Jumalan realiaikaisesta yhteydestä ja kaikkien tarpeiden täyttämisestä. Mikä oli oman varjelun merkitys siinä, että käärme sai ihmisen katsomaan tilannettaan haluamastaan näkökulmasta? Tuhanten juonten mestari löysi näkökulman, jossa näytti siltä, että tarpeiden täyttämisessä oli aukko, joka täyttyisi hyvän ja pahan tiedon puun hedelmällä. Ihmiseltä puuttui kyky Jumalan kaltaiseen tietämiseen. Tuo kyky alkoi näyttää Eevalle tärkeältä. Se piti hankkia.

Valheen isän keksimä tarve yhteyden korvaamiseksi

Syntiinlankeemuksesta asti ihmiset ovat yhä kasvavasti luulleet voivansa tietää niinkuin Jumalakin. Tämä tietäminen on nykyisessä lopun ajassa voimakkaimmillaan ja johtaa yhä kasvavan valheen valtaan. Se ilmenee erilaisten rekistereiden vaikutuksena mm. luottosuhteissa. Ihmissuhteissa tietäminen on yhä tuhoisampaa. Räikeää se on naturalistisessa maailmankuvassa ja sen mukaan tehtävässä tieteessä.

Käärme ei tietenkään kertonut, että kaikki tarpeellinen tieto on saatavissa Jumalan yhteydessä häneltä. Hän ei myöskään kertonut, mitä tapahtuu kun Jumalan ohjeet rikotaan. Tapahtui Jumalan sanan mukan hengen kuoleminen, sen hengen, joka ihmisessä oli realiaikaisessa yhteydessä Jumalaan. Hän ei kertonut, kuinka synti oli jo erottanut hänetkin Jumalasta.

Vain yksi tie takaisin

Kun ihminen tulee takaisin Jumalan yhteyteen, hän saa syntinsä anteksi, koska synti on erottanut meidät Jumalasta. Silloin henki herää ja voi pitää yhteyttä Jumalaan. Tästä syystä tapahtumaa nimitetäänkin uudestisyntymiseksi. Sen jälkeen onkin vuoro vanhojen tapojen ja uskonnollisten käsitysten poispanemiseen, jotta seuraava voi toteutua.

Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu, ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen, (1 Pietarin 2:1, 2 FINPR)

Tässä on erinomainen kielikuva. Uudestisyntymisen jälkeen vastasyntynyt uskova tarvitsee ruokaa, jota ihmisten järkeily ja uskonnollisuus ei vääristä. Syödessään lapsi on lähellä äitiä. Tiedetään, että lapsi tarvitsee tuota läheisyyttä aivan yhtä paljon kuin maitoakin. Tähän läheisyyteen ja siinä pysymiseen tulee rohkaista jokaista uudestisyntynytä. Tässä läheisyydessä voi oppia tunnistamaan ne asiat, joista Pyhä Henki sisimmäsämme tulee murheelliseksi, jotta tiedämmenmitä vanhaa elämästämme on syytä panna pois tai mitä jätimme tekemättä.

Tuossa listassa kiinnittyi huomioni panetteluun pois pantavana asiana. Se liittyy syntiinlankeemuksessa tulleeseen luuloon tietämisestä. Ihmiskunnan kärsimyksistä on iso osa tullut siitä, että me lähimmissä ihmissuhteissamme luulemme tietävämme toisistamme, niinkuin Jumalakin. Luulemme toisistamme asioita, jolla haavoitamme läheisiämme. Se on tuskaa tuottavaa tietämisen henkivallan työtä. Viime päivinä on toistuvasti tullut esille, miten paljon ihmiset saavat rakkaudetonta kohtelua valhetiedon takia.

Valhetietieto erottavana tekijänä

Uskovia erottavat aidat perustuvat pitkälle valhetiedon rakennelmiin. Olen nähnyt kuinka todellisuudessa kokemukset Jumalan yhteydessä vaellettaessa ovat samankaltaisia. Ihmisjärkeilyllä rakennetut teoriat kyllä poikkeavat toisistaan.

Valhetieto on rikkonut paljon ihmissuhteita. Sen kautta tulee paljon rakkaudettomuutta ja armottomuutta seurakuntiinkin. Tietäminen saastuttaa monia seurakuntia ikävä kyllä. Pahinta on, jos paimenten tiedot laumasta ovat peräisin tietämiseltä, eikä Pyhältä Hengeltä.

Janoan nähdä seuraavan Raamatun sanan toteutumisen uskovien keskellä. ”Sentähden me emme tästä lähtien tunne ketään lihan mukaan; jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan nyt enää tunne.” (2 Korinttilaisille 5:16 FINPR)

Lisää tietämisen riesasta

Tietäminen henkilökohtaisessa elämässä on yksi uskon esteistä. Moni tietää tulevaisuutensa menneisyyden ja olosuhteiden perusteella. Tämä tieto on koukku, johon sielunvihollinen tarttuu ja masentaa meidät. Kun ahdistuksessa elänyt saa tilanteeseensa Jumalan lähettämän avun, tulee sielunvihollinen ja näyttää olosuhteita, jotka ovat ennallaan. ”Selvisithän tälläkertaa, mutta kohta taas on mahdoton tilanne.” Tämä puhe menee masentajalta liian usein läpi.

Sielunvihollisen tieto on kuitenkin väärä ja raamatunvastainen. Jumala on hyvä ja hän huolehtii lapsistaan.On aika kiittää kaikesta jo saadusta avusta Herraa. Se oli siinä hetkessä riittävä. Seuraavaksi on aika hylätä negatiivinen valhetieto tulevaisuudesta ja vaihtaa se Raamatun sanaan, johon usko tarttuu.

Demoninen side

On myös niitä, joiden elämässä tietämiseen on demoninen side. On ihmisiä, jotka ovat lapsena kasvaneet ja kasvatettu tietämiseen ja on niitä, jotka ovat sekaantuneet erilaisiin okkulttisiin tietämisen muotoihin. Usein näillä henkilöillä on niin suuret vaikeudet, että he kantavat leimaa: ” Mahdoton tapaus”. Heidän sielurakenteissa tietäminen on osa perusturvallisuutta.

Kun he uskoontulon jälkeen taistelevat vapaudestaan, on tietämiseen suhtauduttava kuten alkoholisti alkoholiin, ei tippaakaan. Kaikesta juoruilusta ja arvailusta on pysyttävä erossa, koska se avaa pimeyden kanavan. Rinnallakulkijat tarvitsevat syvää riippuvuutta Pyhästä Hengestä.

Uutta vanhan tilalle

Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne. Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon, Luojansa kuvan mukaan. Ja tässä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus.

Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen, kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa. Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side. Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset. (Kolossalaisille 3:8-15 FINPR)

Sitä mukaa kun seurakunta vapautuu syntiinlankeemuksen hengestä ja aletaan oman tietämisen sijaan luottaa Pyhään Henkeen, ollaan tiellä kohti sitä tilaa, jota nimitetään herätykseksi. Silloin Kristuksen elämä meissä alkaa tuottaa hedelmää. Silloin rakkaus ja armollisuus on vallasa ja Jumalan kirkkaus vallitsee.

Herran näyt ja johdatus

Kuuntelin matkakokemuksia joidenkin läheisteni ensimmäisestä uskovien ystävyysbussimatkasta Neuvostoliittoon. Herra alkoi puhua minulle tästä työstä. Matkoilla rohkaistiin vainottua seurakuntaa tervehdyksillä ja monenlaisella humanitäärisellä ja muullakin avulla.

Ensimmäisten matkojen yhteydessä näin, että summittain annettu apu sekä auttoi, että lisäsi vaikeuksia. Apua välittävät saivat itselleen asemaa ja ystäviä. Herra ei saanut johtaa läheskään kaikkea, vaan avun jakajien omat sympatiat olivat usein määrääviä.

Kuulin myös hienoja kertomuksia. Eräs veli kertoi, kuinka hänen matkakumppaninsa yrittäjäveli tullivaikeuksista huolimatta oli ottanut mukaansa kaksi naisten leninkiä. Ensimmäisessä kyläpaikassa hänelle sanottiin, että tuolla takahuoneessa kaksi sisarta odottaa häntä.

Nämä sisaret olivat tulleet kauempaa ja heille Herra oli antanut tämän osoitteen ja sanonut, että suomalainen veli tulee sinne ja tuo heidän Jumalalta pyytämät leningit. Näin kävi ja tietenkin mallit ja koot olivat sopivia. Läsnä olleet tulivat rohkaistuksi ja taas kerran oli suljetun maan uskovat saaneet todistuksen, että Jumala voi ja tahtoo auttaa.

Työnantajan neuvo

Näin siis kaksi erilaista toimintatapaa ja kysyin Herralta neuvoa omaan toimintaani. Sain sisimpääni jakeen, jonka etsin Raamatusta. ”ja he asettivat Jumalan varastohuoneen hoitajat.” Pyysin Herran merkitsemään minulle nämä varastohuoneen hoitajat. Näiden Herran merkitsemien kanssa tein sitten yhteistyötä.

Hengellisessä ymmärtämisessä oli Neuvostoliiton uskovilla vaikeuksia. Tehtäväkseni avustamisen lisäksi tuli auttaa heitä profeetallisen julistuksen ja armolahjojen kautta. Tähän täydennykseksi sopi erinomaisesti ne avutukset, jotka saaja oli rukouksin tilannut. Ne olivat avain moniin tärkeisiin asioihin.

Armollinen lähettäjämme antaa tilanteen mukaisesti meidän vahvistua näyssämme. Itätyö oli pitkälle hiljaista työtä. Asioista ei voinut kertoa julkisesti, sillä Suomesta liikkui tiedot eri kanavia pitkin seurakunnistakin KGB:n käyttöön. Siitä seurasi suora tuen tarve Lähettäjältä.

Leningradin ystävyysmatkojen jälkeen olin ensimmäisen kerran menossa Tallinaan. Matkatovereikseni sain veljiä, joilla oli jo siellä yhteyksiä. Sain sydämelleni voimakkaan sanoman ensimmäisen illan kokoukseen.

Ennen matkaa majoituin perheeseen, josta oli sopiva matka aamulla laivaan. Yöllä heräsin lauluun. Nousin ylös ja ajattelin, että nukahdin radio auki. Radio oli kuitenkin kiinni. Sitten ajattelin naapurihuoneessa olevan uskovan tädin laulavan. Kun laulun kieli muuttui eestiksi, niin totesin, ettei laulaja ole hänkään. Laulu jatkui vielä kahdella muulla kielellä.

Seuraavana päivänä Tallinnan satamassa sain tavata kolme näitä aiemmin pyytämiäni ”Jumalan varastohuoneen” hoitajia. Tunnistin heti heidät. Yhdelle lupasin puhua heidän kotikokouksessaan illalla.

Herran sankaria tapaamassa

Majoituttuamme hotelliin lähdimme tapaamaan vanhaa sokeaa toisen jalkansa menettänyttä saarnamiestä, ”Hallelujapappaa”. Hän ilahtui Suomen vieraista.

Hän kysyi minulta illan saarnani aihetta. Kun hän sen kuuli, alkoi valtava ylistys kielillä, jonka keskellä hän sanoi: ”Nyt sinä olet tullut. Olen tilannut tämän sanoman Herralta. Olen jo ollut hengessä temmattuna mukanasi kokouksissasi ja rukoillut puolestasi.”

Tämä sokea liikuntakyvytön veli oli saanut Herralta erikoislahjan olla ilmestyksessä temmattuna rukoilijana mukana tilaisuuksissa eri puolilla maailmaa. Hän kertoi vierailustaan suuressa kokouksessa Koreassa.

Hän sanoi, että nyt Jumala on alkanut eri puolilla maailmaa tekemään todella suuria. Jumala haluaa veteraanien olevan palveluksessaan loppuun asti. Tämän sokean sänkyyn sidotun veljen elämällä oli syvä tarkoitus.

Kokoukseen

Oli hienoa mennä sinä iltana eteenpäin veteraaniveljeni siunaamana ja näin voimakkaan rohkaisun saatuani. Aika oli vierähtänyt ja myöhästyimme kokouksesta.

Kun tulimme paikalle, perheen tytär, tuleva tulkkini ja avustajani kertoi, että hänen isälleen Jumala ilmoitti päivällä raamatunpaikan, josta tulen puhumaan. Hän oli jo lukenut sen.

Kokoukseen yllättäen kaukaa tullut sisar sanoi, että hän osaa tuon raamatunkohdan perusteella tehdyn laulun. He olivat opetelleet laulun meitä odotellessaan ja lauloivat sen nyt meille tervehdyksenä neljällä kielellä. Se oli se edellisen yöni laulu, joka nyt laulettiin uudelleen.

Murtunut Jumalan väkevästi puhuttelema Tero aloitti saarnansa tuon luetun ja lauletun raamatunkohdan johdolla. En nähnyt yleisöä kokonaan. Huonetila oli saatu aikaan yhdistämällä kaksi huonetta.

Kokouksen lopussa piilossa ollut sisar nousi ylös ja pyysi rukoilemaan. Hän kertoi sanoman olleen heidän perheensä tilanteeseen. Tämä sisar oli hyvin samannäköinen kuin se täti Suomessa, jonka luulin yöllä laulavan. Jos olisin nähnyt heti alussa hänen kasvonsa, ei puhumisesta olisi tainnut tulla mitään.

Tämän perheen pojat ovat olleet suureksi siunaukseksi sitten myöhemmin ympäri maapallon. Heistä yhden asuinpaikat ovat olleet Beringin salmen molemmilla puolilla. Perheen esikoisesta tuli tulkkini puoliso. Jumala toimii suunnitelmallisesti. Hän rakastaa tehdä monia asioita samanaikaisesti.

Tämä tulkkini perhe oli yksi niistä, joista välitettiin rukoillen vaatteita niiden puutteessa oleville veljille ja sisarille. Meille suomalaisille häpeäksi täytyy todeta, että tämän perheen naisten ompelutaitoa tarvittiin rikkinäisten avustusvaatteiden kunnostamiseen.

Yksi Pietarin ”varastohuoneen hoitajaksi” merkityistä paljastui tulkkini serkuksi. Jumalan valmistelutoimenpiteet ovat yllättäneet minut monta kertaa. Siksi kuuliaisuus pienessä yksityiskohdassa voi paljastua hyvin merkittäväksi tulevan kokonaisuuden kannalta.

Kasvaminen Jeesuksen tuntemiseen

Tärkeä askel kohti herätystä koskee Jeesuksen tuntemista. Hän asuu henkensä kautta sinussa ja haluaa että elät hänen kanssaan läheisessä suhteessa. Ensin tutustumme häneen Raamatun kautta sitten tulemme tuntemaan häntä yhteisen vaelluksen kautta. Tämä Johanneksen evankeliumin 14 luku kertoo siitä pääosat. Jeesus pohjustaa tässä myös tulevia tapahtumia.

Tie, totuus ja elämä

”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. [Joh. 14:27 | Mark. 11:22; Joh. 12:44]

– Uskotko Jeesukseen ylösnousseeseen ja taivaaseen menneeseen sekä sieltä palaavaan vapahtajaan?

Minun Isäni kodissa on monta huonetta — enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. [Luuk. 16:9; Hepr. 11:16]
Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. [Joh. 12:26, Joh. 17:24]

”Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen”. Tuomas sanoi hänelle: ”Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien? ”Jeesus vastasi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. [Joh. 11:25; Room. 5:2; Hepr. 10:20]

Kun taivaassa ei ole syntiä ja synti ei sinne pääse, niin ainut tie sinne on Jeesus, sovittajamme ja vapahtajamme Jumalan aikojen alussa tekemän suunnitelman mukaan.
Hepr. 9:22 Niin puhdistetaan lain mukaan miltei kaikki verellä, ja ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista.

– Uskotko, että Jeesus tuli maailmaan ilmaistakseen isänsä?

”Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet.” [Joh. 8:19]

Filippus sanoi hänelle: ”Herra, anna meidän nähdä Isä, muuta emme pyydä.”
Jeesus vastasi: ”Etkö sinä, Filippus, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Kuinka voit sanoa: ’Anna meidän nähdä Isä’? [Joh. 12:45; Kol. 1:15]

Etkö usko, että minä olen Isässä ja Isä on minussa? Kun puhun teille, en puhu omissa nimissäni: Isä on minussa, ja minun tekoni ovat hänen tekojaan. [Joh. 7:16+]
Uskokaa, kun sanon, että minä olen Isässä ja Isä on minussa. Ellette muuten usko, uskokaa minun tekojeni tähden.

–Uskotko Jeesuksen uskoville antamaan valtakirjaan?

”Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. Minä menen Isän luo, ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa. [Joh. 15:7, Joh. 16:23,24; 1. Joh. 3:22, 1. Joh. 5:14,15] Mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte minulta, sen minä teen.

– Uskotko Jeesuksen lupaukseen Pyhästä Hengestä ja sen että rakkaus Jeesukseen panee noudattamaan hänen käskyjään?

”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. [Joh. 15:10]
Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. [Joh. 15:26, Joh. 16:7; Ap. t. 2:33]

Tämä puolustaja on Totuuden Henki Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä. [Joh. 16:13+ | 1. Kor. 2:14] ”En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne. [Matt. 18:20, Matt. 28:20]

Vielä vähän aikaa, eikä maailma enää näe minua, mutta te näette, sillä minä elän ja tekin tulette elämään. [Joh. 7:33, Joh. 16:16] Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä.

Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni. ”Juudas — se toinen, ei Iskariot — sanoi hänelle: ”Herra, miksi teet niin? Miksi ilmaiset itsesi vain meille etkä maailmalle?”

Tunnetko hengen todistuksen siitä, että Jeesus asuu sydämessäsi. Hän on sinua niin lähellä. Siksi älä huhuile häntä jostakin kaukaa. Opi vuorovaikutusta hänen kanssaan ja tunnistamaan hänen äänensä.

Jeesus vastasi: ”Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen. [Ilm. 3:20] Se, joka ei minua rakasta, ei noudata minun sanaani — mutta sana, jonka te kuulette, ei ole minun omani, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.

”Tämän minä olen puhunut teille nyt, kun vielä olen teidän luonanne.
Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut. [Luuk. 24:49]

”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. [Joh. 16:33; Room. 5:1; Fil. 4:7; Kol. 3:15]
Kuulittehan, mitä sanoin: minä menen pois, mutta tulen taas teidän luoksenne. Jos rakastaisitte minua, te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän luo, sillä Isä on minua suurempi. Olen puhunut tästä jo nyt, jotta te uskoisitte, kun se tapahtuu.

Älä erehdy.
Jeesus täytti lain ollakseen puhdas Jumalan edessä. Siitä seurasi se, että kuolemalla ja sielunvihollisella ei ollut valtaa Jeesukseen. Hän meissä asuvana haluaa meidän vaeltavan valossa ja jokahetkisessä veren puhdistuksessa.

”Paljon en kanssanne enää puhu, sillä tämän maailman ruhtinas on jo tulossa. Mitään valtaa ei hänellä minuun ole, [Ef. 2:2] mutta tämän täytyy tapahtua, jotta maailma tietäisi, että minä rakastan Isää ja teen niin kuin Isä on minun käskenyt tehdä. Nouskaa, me lähdemme täältä!” [Joh. 10:18]

Tähän on syytä lukea jatkoksi Johanneksen evankeliumin 17 luku. Herätyksen tulolle se on oleellista.
Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt.

Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä – minä heissä, ja sinä minussa -että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut.

Tässä on pieni osuus siitä, johon uskominen on askel kohti herätystä. Tämän lisäksi on paljon sitä, mikä kuuluu Jeesuksen syvempään tuntemiseen. Pyhyys, armo ja rakkaus, laupeus ja lempeys sekä pitkämielisyys on syytä tulla tuntemaan niin, että se kuuluu sanoissamme ja teoissamme.

Luojan rakkaus ja nerous sekä huolenpito.

Jumala ilmentää itseään monilla tavoilla luonnossa. Hänen rakastava luonteensa näkyy kaikessa. Hän on hyvin moninaisesti huolehtinut sekä kasveista, että eläimistä sekä aivan erikoisesti ihmisestä. Tätä todellisuutta vastaan on menossa monen rintaman hyökkäys. Aina ei tajuta, että uudet ideologiat kohdistuvat Jumalan luomistekojen turhentamiseen ja hylkäämiseen.

Room.1;20 Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua. [Job 12:7-10; Ps. 19:2-4; Jes. 40:21,26]

Näitä sanoja kannattaa pohtia tarkemmin. Luominen on laajempi kokonaisuus, kuin usein tajutaan. Luominen ei alkanut fyysisestä maailmasta, koskapa alussa oli sana. Kaikissa luoduissa asioissa oli toimintaperiaate, joka varmistaa elämän mahdollisuuden maapallolla. Se oli ennen fyysistä luomista, joka tehtiin näiden periaatteiden toteuttamiseksi

Looginen ja hyödyllinen järjestys

Luonnossa oleva järjestys toistuu sitten hengellisessä todellisuudessa. Jeesus otti usein vertauksiinsa pohjan luonnosta. Kun olen näitä pohtinut, olen tullut monesti kosketetuksi ja iloisesti hämmentyneeksi Jumalan äärettömästä kapasiteetista asioiden ja toimintojen suunnittelussa.

Alkuräjähdysteoria on idioottimainen. Aineiden ja aineiden muodostamien yhdisteiden ominaisuudet ovat niin äärettömän nerokkaita elämän ja ihmisen kannalta, ettei sitä tule aina ajatelleeksi.

Kaikki materia luotiin tarkoituksenmukaisesti hyvien fysiikan lakien mukaiseksi ennen muuta luomakuntaa. Pelkkä maapallon paikka avaruudessa ja sen vakaana pitäminen vaatii jo melkoisen laajat järjestelyt. Näitä asioita sivutaan raamatussa usein runollisesti sivumennen.

Auringon lämpö on elämän edellytys maapallolla

Viimeaikaisista tutkimuksista on käynyt selville, että maapallon lämmittäjä ei ole pelkkä auringon säteily. Elämä täällä asettaa lämmön tasaisuudelle erityisiä vaatimuksia. Lasketaan, että jos olisi vain pelkkä auringon säteily lämmittäjänä, niin täällä olisi kolmekymmentä astetta kylmempää ja yön puoli kävisi elämälle liian kylmäksi.

Tarvitaan aine lämmön keräämiseen ja varastointiin. Se on suurimmalta osaltaan vesi. Eri alkuaineilla on kaikilla omat hyödylliset ominaisuutensa. Myös niistä syntyvillä yhdisteillä on erikoisominaisuutensa. Erikoisin kaikista elämän kannalta on vesi. Vesi kerää lämpöenergiaa ja luovuttaa sitä hyvin mielenkiintoisesti.

Veden hyödylliset ominaisuudet

Vesi nesteenä on raskainta neliasteisena ja kevenee siitä tilavuuspainoltaan sekä lämmetessään että jäähtyessään. Tällä varmistuu, että vesistöt eivät jäädy pohjasta, vaan pinnasta. Yksi osoitus Jumalan huolenpidosta luonnossa. Tärkeä havainto on sekin, että ilmakehässä on vesihöyryä n. 4% enimmillään keräämässä auringon lämpöä.

Kun höyry tiivistyy se luovuttaa lämpöä ja lisää vielä jäätyessään. Tästä seuraa kölivuorilla talviset länsituulen lumisateet ja meille tulee silloin jopa kuusi astetta lämmennyt föönituuli. Sulaessaan lumi tarvitsee energiaa auringosta ja jäätyessään taas luovuttaa sitä. Hieno systeemi säiden säätöön. Hiilidioksiidi ei pärjää vedelle lämmön kerääjänä ja sen määrä on sen lisäksi vain vähän yli sadasosan vesihöyryn määrästä.

Vedellä on vielä mielenkiintoisia ominaisuuksia hiilidioksiidin suhteen. Hiilidioksiidi liukenee viileään veteen ja luovuttaa sitä lämmetessään. Siksi hiilihapotetut avatut juomapullot kotona säilytetään jääkaapissa, ettei poreet karkaa. Meret liuottavat itseensä ilman hiilidioksiidia jäähtyessään ja luovuttavat sitä ilmaan kasvukauden alussa. Hyvin älykästä, että kasvu keväällä pääsee paremmin vauhtiin.

Jumalan perusbiologia järjestelmineen pohjautuu hiilidioksidiin

Nämä Jumalan hienot järjestelmät ovat huonosti tunnettuja luontoaktivistien piirissä. On kuitenkin syytä ihmetellä ja ihastella lisää. Kaikkiin asioihin luonnossa kuuluu kierto. Se on helppo ymmärtää heprealaisen ajattelun pohjalta, mutta vaikeampaa kreikkalaisen lineaarisen ajattelun ollessa pohjalla. Hiilidioksidi on tässä kierrossa tärkeä hyötyaine. Sitä tarvitaan kaiken vihreän kasvun yhteydessä.

Jotta kasveihin kasvaisi solukkoa tarvitaan hiilivetyjä. Niitä kasvi tuottaa valon, veden, hiilidioksidin ja muiden tärkeiden aineiden myötävaikutuksella. Ilman saasteeksi ilmastopanikoinnissa väitettyä hiilidioksidia ei meillä olisi ruokaa itsellemme, eikä eläimille. Hiilidioksidia syntyy ihmisten toimesta vain 5% sen ilmassa olevasta kokonaismäärästä. Jumala on huolehtinut muista sen tuottamistavoista.

Oletko havainnut miten hieno eläinkunnan ja kasvien, sekä sienten ja mikrobien symbioosi luonnossa vallitsee ruuan tuottamiseksi kaikille. Kaikilla on oma hyödyllinen erinomaisesti suunniteltu paikkansa. Kedon kukkasetkin on niin vaatetettu, että uusien kasvisukupolvien tuottaminen ja kasvien leviäminen on varmistettu.

Hiilidioksidista yhteyttäessä vapautuu happi hengitettäväksi ja kun vedestä menee vety hiilivetyyn, siitäkin vapautuu tärkeää happea. Tämä tärkeä prosessi toimii myös merissä. Levien ja viherplanktonin rooli on hyvin tärkeä. Ne kuluttavat veteen liuennutta hiilidioksidia ja vapauttavat veteen elintärkeää happea. Ylikalastus varsinkin valaiden osalla heikentää lannoitusta tässä prosessissa.

Toinen tärkeä heikennys tähän prosessiin on merien saastelautat, jotka heikentävät yhteyttämiselle tärkeää valon saantia. Tämän tutkimiseen tulisi panostaa. Ilmastorahoille olisi parempaa käyttöä merien puhdistamisessa ja metsityksessä. Luonnossa on sekä hiilen, että ravinteiden osalla tärkeät kiertokulut. Sama kiertokulun periaate on voimassa peltomaata hoidettaessa.

Huuhaa tieto ja Jumalan hylkääminen

Kun Jumala hylätään, niin samalla jää tutustumatta hänen luontoon kätkettyihin elämää edistäviin systeemeihinkin. Säiden täytyy vaihdella, jotta kukin kasviryhmä ja sitä ravintonaan käyttävät saavat vuorollaan sen hyvän vuoden, ettei mikään yksipuolistu. Tämä vaihtelu on Jumalan unhottaneille kauhistus, mutta luonnolle välttämättömyys. Ihminen haluaa Jumalan paikalle jopa säiden säätäjänä.

Jumala ei ole millään osalla unohtanut säätöjärjestelmiä. Ihminen voi mennä ja hakata puut istuttamatta uusia tilalle, niinkuin on käynyt osalle maapalloa. Silloin tarpeellista haihduntaa ja sadepilvien muodostusta ei tapahdu ja siitä seuraa kuivuus. On merkillistä että kuivuudesta kärsitään, vaikka pohjavettä olisikin olemassa puiden saavutettavissa olevalla syvyydellä.

Jumala on rakkaus ja hän pitää luoduistaan huolta. Ihmisen tehtävänä on tarkata luontoavja oppia sen prosesseista, ettei sotke niitä vaan toimii oppimansa mukaan viljellen hyödykseen. Luonnon lainalaisuuksien rinnalla näemme Hengen lainalaisuudet. Molempiin osiin meidän on hyvä perusteellisesti tutustua.

Luonnon ja hengellisten periaatteiden ilmentämä rakastava Jumala

Hengelliset periaatteet on meille annettu Raamatussa meidän menestymiseksemme. Jumala ei niitä tarvitse meidän hurskautemme mittaamisekseksi. Tämä väärinkäsitys on kuitenkin yleinen. Jumala tuntee meidät tarkasti ja tietää mitä tekoa me olemme. Me tarvitsemme avuksemme Jumalaa ja hänen sanaansa.

Moni kokee Tooran vihollisekseen, vaikka se on rakkauden Isän rakkaudestaan antamaa opetusta. Niinkuin luonnossa niin hengellisessä maailmassakin on oma järjestyksensä, jonka rikkominen tuo vahinkoa rikkojalleen. Siksi Luoja antoi meille nämä elämän käyttöohjeet parhaaksemme.

Vaikka emme sitä aina tajua, niin hän ei ole kaukana yhdestäkään meistä. Hän tulee kaikessa avuksemme ja on meidän viisauden lähteemme. Tänään on tärkeää, että elämme tässä hukkuvassa maailmassa valona ja suolana. Silloin meidän tulee tunnistaa myös mitä Jumalan vastaista liikkuu ajassamme, ettemme lähde siihen mukaan.

Kohti syvää muutosta ja uudistusta

Puhuin edellisessä kirjoituksessa muutoksen tarpeesta. Uskon tulevan muutoksen olevan niin järisyttävän radikaalin, että siinä yhteydessä ei voida enää puhua herätyksestä. Se on liian vaatimaton ilmaus sille mitä tapahtuu, kun Jumalan rakkaus, pyhyys ja kirkkaus ilmestyy seurakunnan keskelle. Jeesus saa vallan seurakunnan päänä ja autonominen kristillisyys väistyy.

Moni kyselee, miksi tänään on kirkonpenkit tyhjiä ja seurakunnat eivät kasva. Siihen voidaan hakea monenlaisia selityksiä aina monipuolisesta nettitarjonnasta lähtien. Uskon todellisen avaimen kuitenkin olevan siinä, että ihmiset pohjimmiltaan kaipaavat itselleen sanaa Herralta. Miksi profetaalinen julistus on käynyt harvinaiseksi? Uskon ilmenemisestä kaivataan arjen tilanteissa. Pyydä tätä lukiessasi Pyhän Hengen puhetta juuri sinun sydämellesi.

Tarvitsemme sanomaa Isän sydämeltä

Miten kuulija voi tunnistaa kuulemansa sanoman lähteen? Pyhän Hengen ollessa lähteenä sanoma osuu siihen maaliin, jota varten se on lähetetty. Uskovan sisällä Pyhä Henki iloitsee ja se on tunnistettavissa.

Jes. 55:10-11. Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.

Askeleita kohti uutta todellisuutta

Mitä meiltä tänään puuttuu tästä? Viihdytämmekö vain ihmisiä, vai onko meillä terve kunnioituksen synnyttämä Herran pelko? Onko meillä syvä rauha ja yksimielisyys? Olemmeko paljon yksimielisesti rukouksessa, niinkuiin oli alussa?

Teot 9;31 Niin oli nyt seurakunnalla koko Juudeassa ja Galileassa ja Samariassa rauha; ja se rakentui ja vaelsi Herran pelossa ja lisääntyi Pyhän Hengen virvoittavasta vaikutuksesta.

Nämä ovat hyvin paljon luettuja ja toistettuja Raamatun sanoja. Tänään on aika pysähtyä niiden eteen ja löytää kaikki se mitä niissä sanotaan. Haluamme pitää lujasti kiinni uskostamme. Se on hyvä. Kaipaatko lisäksi seuraavassa luvattua uskon seurausta kaikkine merkkeineen?

Markus 16;15- 20 Ja hän sanoi heille: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.

Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä, nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi.”

Kun nyt Herra Jeesus oli puhunut heille, otettiin hänet ylös taivaaseen, ja hän istui Jumalan oikealle puolelle. Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta.

Hengen voimassa ja Herran lähettämänä

Seurakunta lähti liikkeelle Mestarinsa lähettäminä. He toimivat lähettilään tavoin lähettäjänsä käskystä ja hänen auktoriteetillaan. Teot jotka siitä seurasivat olivat Jeesuksen tekoja heidän kauttaan. Merkit vahvistivat sen sanan, jonka he julistivat. He olivat Herransa työtovereita, ei omiin nimiinsä autonomisesti toimivia seurakuntiensa palvelijoita.

Teot 19;11-12 Ja Jumala teki ylen voimallisia tekoja Paavalin kätten kautta, niin että vieläpä hikiliinoja ja esivaatteita hänen iholtansa vietiin sairasten päälle, ja taudit lähtivät heistä ja pahat henget pakenivat pois.

20 Näin Herran sana voimallisesti kasvoi ja vahvistui.

Jumalan rakkauden, pyhyyden ja kirkkauden todellisuus

Kun Pyhä Henki voimallisesti vaikutti ja Jumalan pyhyys valtasi opetuslasten joukon, tapahtui myös sellaista, joka teki uskosta todesta otettua, eikä nykyisin joskus ilmenevää pintaliitoa. Ananiaan ja Safiiran tapaus ei jäänyt seurauksitta. On tärkeää ymmärtää myös se, että Jumalan rakkauden tunteminen syvemmin auttaa meitä kaikessa elämään valossa.

Teot 5;11-14 Ja suuri pelko valtasi koko seurakunnan ja kaikki ne, jotka tämän kuulivat. Ja apostolien kätten kautta tapahtui kansassa monta tunnustekoa ja ihmettä; ja he olivat kaikki yksimielisesti koolla Salomon pylväskäytävässä.

Eikä muista kukaan uskaltanut heihin liittyä, mutta kansa piti heitä suuressa kunniassa. Ja yhä enemmän karttui niitä, jotka uskoivat Herraan, sekä miehiä että naisia suuret joukot.

Uusi syvä luottamus

Me tarvitsemme aivan toisenlaista luottamusta Herraan, kuin mitä tänään on ja myös läheistä vuorovaikutusta hänen kanssaan. Yksimielinen rukous ja yhdessäolo on kasvullemme näissä asioissa hyvin tärkeää. Osa sitä on toistemme palveleminen armolahjojen kautta.

Teot 13;3 Niin he oleskelivat siellä kauan aikaa ja puhuivat rohkeasti, luottaen Herraan, joka armonsa sanan todistukseksi antoi tapahtua tunnustekoja ja ihmeitä heidän kättensä kautta.

Rakkaus seurakunnassa vain sanojako?

Jaak.2 puhuu selventävästi uskon seurauksista

”Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla ja joku teistä sanoo heille: ”Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne”, mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on?”

”Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.
Joku ehkä sanoo: ”Sinulla on usko, ja minulla on teot”; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.

Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat. Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?”

Eikö Aabraham, meidän isämme, tullut vanhurskaaksi teoista, kun vei poikansa Iisakin uhrialttarille? Sinä näet, että usko vaikutti hänen tekojensa mukana, ja teoista usko tuli täydelliseksi;”

Alussa seurakkunnan yksi väkevimmistä saarnoista oli heiden keskinäinen rakkautensa, joka ilmeni näkyvänä toisistaan huolehtimisena. Yhteys oli todellista ja Jumalan rakkauden vaikuttamaa. Tällä alueella ja kaikessa muussakin odotan lähivuosina ratkaisevaa paluuta alkuperäiseen.

Tarvitsevatko uskovat ja seurakunnat tänään todellista muutosta?

Monilla hengellisen elämän alueilla tarvitaan palaamista alkulähteille. Raamattu ei tunne nykyistä penkkikristillisyyttä vaan opetuslapseuden. Kun kokoonnumme yhteen jokaisella tulee olla annettavaa. Ne joiden tehtävänä ei ole sillä kerralla puhua tai laulaa ovat avainasemassa. Heidän tehtävänsä on rukoilla ja pyytää taivaasta sanomaa seurakunnan tarpeisiin.

Olen oppinut tämän vuorovaikutuksen periaatteen hyviltä jo edesmenneiltä veljiltä. Olen saanut erityisen armon noudattaa sitä omassa julistustyössäni käytännössä. Nyt on aika rohkaista nuorempia jatkamaan ja voimistamaan sitä. Emme tarvitse autonomista hengellistä harrastustamme vaan työtoveruutta Herramme kanssa. Hänen tulee kasvaa ja meidän vähetä.

Kun muutin uudelle paikkakunnalle, niin kehotin seurakuntaa sanoman tilaamiseen ja samalla totesin, että tilauksia on niin vähän, ettei tarvitse kauan odottaa vuoroa. Siitä seurakunnasta tuli hyvä tilaaja. Tilaisuuden vastuunkantajien puolesta rukoileminen on myös tärkeää. Mitä enemmän rukousta, sitä vähemmän oman järjen varassa puhumista. Pari kertaa on ilmoitettu puhuja pyytänyt yleisöstä jatkajan ja tullut itse alas. Jatkajalla oli sana Herralta. Tiedän varsin hyvin kokemuksesta millaista on puhua monen esirukoilijan tukiessa.

On tullut aika katsoa Jumalan mahdollisuuksia

Olen saanut kokea Jumalan ihmeitä ja parantavaa voimaa omalla kohdallani sekä myös rukoillessani ystävien puolesta. Tämä alue tulee seurakunnan keskellä voimistumaan oleellisesti tulevina vuosina. Kuitenkin se on vain osa muutosta, jota odotan. Evankeliumin vahvistuminen sitä seuraavin merkein on erittäin tarpeellista. Emme kuitenkaan tarvitse ihmeitä ollaksemme jotakin erikoista. Profetaalisuuden ja ihmeiden tulee olla arkeamme.

Jumala haluaa meidän sisäisen ihmisemme parantumista, vapautumista kaikenlaisista siteistä ja kasvuamme aikuisuuteen. Tämä eheytymisprosessi on hyvin hyödyllinen hengelliselle johtajuudelle. Asioita ei silloin tarvitse enää tehdä haavoittuneen itsetunnon pönkittämiseksi, eikä muuksikaan sielumaailman lääkkeeksi. Kasvu aikuisuuteen tuo tilaa tarkemmalle Pyhän Hengen kuuntelulle sekä maltille ja harkinnalle.

Pois autonomisuudesta Herran työtoveruuteen

Sananjulistukseen odotan muutosta. Kenelläkään ei ole oikeutta jakaa nälkäisille kuulijoille oman järkensä tuotoksia ja sillä lisätä kuulijoiden väsymistä ja pettymystä. Odotan puheita jossa profeetallinen puoli kasvaa ja ihmiset saavat taivaan vastauksia niin, että kiinnostus yhteisiin kokoontumisiin alkaa jälleen palata uskovien keskuuteen. Kun Herra toimii ihmisten sijaan, niin kokouksiin tulee sisältöä.

Tärkein muutos on kuitenkin Jumalan rakkauden ja kirkkauden ilmestyminen seurakunnan keskelle. Uskovat ovat silloin halukkaita puhdistumaan monista asioista. Aletaan ymmärtää, että tietämisen kanssa ei saa olla tekemisissä. On nöyrästi todettava, että olemme uskoneet syntiinlankeemuksen henkeä. Sillä emme todellakaan tiedä niin kuin Jumalakin ja sitä lähimmäisten kohdalla tehdessämme sekä luulotellessamme tiedonlähteemme on usein pimeydestä.

Kun Jumalan kirkkauden ilmestymisen jano kasvaa, niin silloin Pyhä Henki pääsee pitämään henkilökohtaista puhuttelua saarnan aikana ja sen kautta. Synti siinä Jumalan valossa tulee ilmi ja siitä tehdään todella syvästi tiliä. Ei enää tehdä parannusta toisten teoista, vaan valo kohdistuu omaan sisimpään.

Tämäkin puntariin

Tämä maailma kaipaa Isän hyväksymistä, Synnin takia vaikeuksissa oleville on tarjottu kristittyjen taholta aikanaan ensisijaisesti paheksumista. Nyt tarjotaan usein kaiken hyväksymistä. Ollaan jouduttu toisesta ojasta tien yli toiseen ojaan.

Minut herätettiin miettimään tätä asiaa, kun kuulin sisimmässäni kysymykset: Mikä oli mielipidejohtaja Suomessa sata vuotta sitten? Vastaus oli kirkko ja kristilliset arvot. Mikä nyt on mielipidejohtaja? Sekulaarinen kaikki arvot suhteellistava humanismi on saanut mielipidejohtajan aseman. Miksi? Mitä seurakunta on tehnyt vastoin evankeliumia farisealaisesti, että näin on päässyt käymään?

Oikeassa oleva ylemmyyden ja paremmuuden asenne johtaa paheksunnan osoittamiseen synnissä eläviä kohtaan. Monet jopa luulevat, että näin pidetään vanhurskautta voimassa. Tämä asenne johtaa tuhoisaan suhtautumiseen seurakunnan sisälläkin kompastelleita kohtaan. Asiaa on kuvattu sanonnalla: ”Tämä on ainut armeija, joka tappaa haavoittuneensa.”

Mitä on todellinen rakkaus?

Ihmisten tarve tasa-arvoiseen hyväksyvään kohteluun on jotakin sellaista, mitä he saivat Jeesukselta ja alkuseurakunnalta. Seurakunta oli kaiken kansan suosiossa. Humanismissa erilaisuuden ja synnin ongelma pyritään ratkaisemaan oikean ja väärän hämärtämisellä. Kaikki on hyväksyttävää. Mikään ei saa johtaa erilaiseen kohteluun.

Meidän tulee aina käsittää, kuinka Jumala rakastaa syntistä ihmistä. Hän ei halveksi ketään. Juuri rakkautensa takia hän vihaa syntiä ja on Raamatussa osoittanut ne asiat synteinä, jotka rikkovat rakastamaansa ihmistä. Synnin osoittaminen ilman armoa ja täydellistä lunastusta on rakkaudettomuutta. Raamattu sanoo selvästi, että Jumalan armo kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden. Armotton tuomitseminen aikaansaa tekojen peittämisen, armollisuus rohkeuden tulla valoon.

Uusi tapa tuntea toisemme

Jumala katsoo meitä sydämemme mukaan, ei onnistumisen eikä epäonnistumisen tai oman hyvyytemmekään mukaan. Minkä mukaan tänään katsomme toisiamme? Onko sydämemme Jumalan sydämen mukainen. Elämmekö Jumalan valossa niin, että olemme siirtyneet syyttäjän puolelta armahtajan puolelle.

Tulemme aikaan, jossa tunnemme toisemme Hengen mukaan ja silloin olemme valmiita taistelemaan toistemme puolesta. Tänään emme vielä ole siihen valmiita. Olen saamani käskyn perusteella ottanut yhteyttä eri ihmisiin. Heissä on ollut Herran työssä vastuussa oleviakin henkilöitä, jotka olivat täydessä umpikujassa. Armoa ei löytynyt itseä eikä muita kohtaan.

He olivat juuri soittoni hetkellä suunnitelleet tekevänsä peruuttamatonta pahaa lähimmäiselleen tai itselleen. Jumalan lähettämä sana, muutti jokaisen tilanteen. Oletko valmis ottamaan epäonnistumisen riskin ja toimimaan Pyhän Hengen vaikutuksesta, vaikka olisit epävarma siitä, että olet oikealla asialla? Minulle ovat ne kerrat olleet tappio, kun olen antanut epävarmuuden ratkaista ja johtaa.

Yhtäkään ei pitäisi jättää yksin

Kerran yhteydenottokäsky koski veljeä, jonka kokouskalenterissa oli ollut kolmesataa tilaisuutta tulossa. Loppuun palaminen keskeytti kaiken. Kun kysyin, miten kotiseurakunta oli suhtautunut, niin vastaus oli, että kukaan ei ole ottanut yhteyttä. Oma soittoni oli niiden kolmen vuoden aikana viides yhteydenotto uskovien taholta. Voi kuinka yksin saattaa joutua Herran palvelijatkin selviämään.

Olin yhdessä eläväksi tunnetussa seurakunnassa kokouksessa. Jumala puhui minulle siitä sydämen tuskasta ja hädästä, joka muutamilla läsnäolijoilla oli salattujen syntiensä takia. Kun kysyin, miksi ne eivät paljastu saarnan kautta, sain Herralta kuulla, että pääosa yleisöstä paheksuisi näitä ahdistettuja ja vain muutamat olisivat valmiita rukoilemaan ja taistelemaan näiden
ystävien puolesta.

Odotamme herätystä, mutta onko meissä tilaa sille?

Seurakunnan puhdistumisen ja herätyksen aika tulee nöyrtymisen ja Jumalan kirkkauden etsimisen kautta. Kun on joutunut tekemään tiliä omissa asioissaan Jumalan valon paljastaessa, niin silloin on halukas rukoilemaan Jumalan kirkkauden ilmestymistä kaikkien kohdalla ja taistelemaan veljien ja sisarten vapauden puolesta,

Toivon, että nämä muistelemiseni rohkaisee etsimään Jumalan ilmestymistä ja herätystä. Kun elämme valkeudessa ja olemme kokeneet syvälle käyvän vapautumisen ja armon, voimme kokea, kuinka rakkaus vuodatetaan sydämiimme. Rakkaudelle on tullut tilaa. Sydämemme pehmenee ja kovuus väistyy. Kun näiden lisäksi olemme alttiita siihen, mitä seurakunnan Herra meille tehtäväksi antaa olemme itse jo herätyksessä. Kun suuret uskovien ryhmät kokevat samaa, puhutaan herätyksestä.

Tämän kirjoituksen jatko-osaan pyydän sinua rukoilijana mukaan. Haluan seurakunnan kokoontumista yhteen tässäkin muodossa rukoillen ja Herralta anoen sanaa tarpeeseen. Olemme uuden kynnyksellä kysellen opastusta eteenpäin. On aika luottaa Herraan ja hänen vastauksiinsa.

Ilmaston tasapainossa Luojan osuus.

Ilmastoasioiden tutkimisessa on kaksi lähtökohtaa. Toinen on maailma, jossa ei ole Jumalaa ja Luojaa, vaan ihminen hallitsee kaikkea. Ja toinen lähtee siitä, kun alussa Jumala katsoo kaikkea luomaansa ja toteaa sen olevan sangen hyvää. Eli ensiksi on syytä etsiä se kaikki ilmasto- ja sääasioista, joka oli sangen hyvää. Kun se löytyy, niin oikea ihmisen osuuskin asettuu kohdalleen.

Jos ihminen saisi säät säätää itselleen mieleiseksi, ne olisivat hyvin samankaltaiset ja ennustettavat vuodesta toiseeen. Ihmiskunta ei kuitenkaan löytäisi sellaista mallia, joka olisi aina ja kaikille hyvä. Olemme onneksi sen verran erilaisia.

Kaiken vaihtelemisen merkitys luonnolle ja sen moninaisuudelle on ilmeinen. Ilman näinkin suurta vaihtelua monimuotoisuus kärsisi pahasti. Maailma on sellainen paikka, jossa kaikki muuttuu ja kuluu sekä käyttämättömänä rapautuu. Asiaa voit konkreettisesti opiskella asettamalla nuoruuskuvasi ja tämän päivän kuvasi rinnakkain.

Kaiken viisaat tarkoitukset

Kaikilla maapallon prosesseilla on niille annettu tarkoitus ja ihminen voi vaikuttaa niihin sekä haitallisesti että myönteisesti. Joskus kuitenkin niihin ei voi, eikä tarvitse vaikuttaa mitenkään. Mitä enemmän tätä ymmärtää sitä vähemmän uskoo ihmisen kaikkivoipaisuuteen. Luontoa tutkiessa voi nähdä oman pienuutensa ja samalla Luojan äärettömän nerouden.

Ilmastoalarmistien keksimän uhkatekijän, hiilidioksiidin luonnetta osana luontoa on hyvä tutkia vähän perusteellisemmin. Se on elämää ylläpitävä kaasu ja siksi hyvin tärkeä ihmisen selviytymisen kannalta. Siksi voimme olla automaattisesti varmoja siitä, että siihen liittyy monenlaisia fiksuja säätöjärjestelmiä.

Aloitetaan kasvihuoneesta

Jos kurkistetaan ensin kasvihuoneeseen. Siellähän tuotetaan meille hyvää ja maistuvaa, sekä terveellistä ravintoa. Kasvihuonekaasun synnyttämä mielikuva saattaa helposti liittyä kasvihuoneen lämpöön. Kuitenkaan niiden lämpöön se ei liity millään tavalla. Kasvihuoneissa kasvatus on vain niin tehokasta, että sadon varmistamiseksi ilmaan on lisättävä hiilidioksiidia. Sitä kuluu paljon.

Viljelytekniikalla sitä rajoitetaan niin, että kasvien kokoon nähden saadaan juuristo pienemmäksi ja vähemmän kasvuunsa hiilidioksiidia ja muita kasvutekijöitä tarvitsevaksi. Valon ja hiilidioksidin sekä muiden kasvutekijöiden yhteisvaikutuksesta kasvi prosessoi kasvuunsa välttämättömiä sokereja ja seluloosaa. Viljelijän on siis älykästä huolehtia riittävästä valosta, lämmöstä, vedestä lannoitteista ja hiilidioksiidista.

Jatketaan ulos luontoon

Tämä sama prosessi on voimassa luonnossakin. Esimerkiksi pohjoisen metsissä näkyy ne kohdat kasvun rehevyytenä, joissa kohdissa lahoamisprosessi tuottaa tarpeeksi hiilidioksiidia. Jos lahoavaa ainesta on liian vähän tuottamaan hiilidioksiidia niin kasvu kituu. Teiden varsilla liikenne auttaa hiilidioksidimäärän isommaksi ja se näkyy kasvun rehevyytenä ja korkeampina puina.

Luonnon tarkkailu on siis hyödyllistä ymmärtämiselle. Se tahtoo unohtua nykyajan cityluonnonsuojelijoilta. Metsistä voi etelämpänä lukea muutakin. Joskus istutetaan metsä niin tiheäksi oksattomamman puun toivossa, että jo silmillä voi nähdä valon ja hiilidioksiidin puutteen. Aluskasvillisuus on kuollut lähes kokonaan.

Silloin maapohja ja aluskasvillisuus ei ole kuluttamassa sitä hiilidioksiidia. Metsien maanalainen osa on myös monella tavalla mielenkiintoinen systeemeiltään ja kasvu sielläkin vaatii sitä hiilidioksiidia ja enemmänkin kuin mitä on hiilinielulaskelmissa.

Sitten pelloille.

Pelloilla on tapahtumassa maassamme parhaillaan vallankumouksellinen uudistuminen ryöstöviljelyn jälkeen. On herätty pellon hoitoon ja tutkimaan maaperän erikoisia mikrobi- ja pieneläinprosesseja, jotka ovat yksi ruuan laatutekijöistä. Tämän palaavan osaamisen seurauksena kasvien juuristo muuttuu ja kasvaa sekä suuremmaksi, että tehokkaammaksi. Taas tarvitaan lisää sitä hiilidioksiidia, että tämä kehitys onnistuu.
Merissäkin on vielä omat viherprosessinsa.

Toivottavasti tämä kaikki läpikäytynä tuottaa sen ymmärryksen, että hiilidioksiidi on kaikelle elämälle hyvin tärkeä kaasu. Kun kasvit käyttää sitä, niin ilmaan vapautuu meille hyvin tärkeää happea. Siis siltäkin osin asia on hyvässä hallinnassa. Ennen sanottiin, kun kokonaisuuksia vielä ymmärrettiin, sademetsiä maapallon keuhkoiksi.

Hyvät säätöjärjestelmät

Näin tärkeässä asiassa on oltava hyvät ja koko maapallon mittakaavassa tärkeät säätöjärjestelmät, että tasapaino säilyy. Mistä siis saamme kaikkeen riittävän määrän hiilidioksiidia. Ihminen kaikella sillä paljon melua tuottaneella osuudellaan vastaa n. 4-5% koko määrästä. Kyse on silloinkin hyötykaasusta ei saastepäästöistä.

Pieneltä osaltamme vastaamme itsekin hengittämällä tuosta tuottamisesta. Kaikki lahoaminen on eräänlaista palamista ja tuottaa hiilidioksiidia. Kaikkia prosesseja tuottamisessa en edes tunne. Joku arvioi, että kasvien kannalta optimipitoisuus olisi nykyiseen nähden nelinkertainen. Voi olla hyvinkin fiksuja syitä pitäytyä nykyisessä tasossa suurinpiirtein.

Oleellinen ymmärrys on, että luomakuntaan on rakennettu ihmisen kannalta hyödyllinen hiilikierto. Se on vähän saman kaltainen ilmiö kuin veden kierto. Vaikka kaikki jokien vedet virtaavat meriin ne eivät siitä täyty, vaan vesi kiertää ja haihtunut vesi sataa jossakin taas alas.

Meren hiilidioksiidivarastot

Hiilidioksiidin hyvin älykäs tasausvarasto on meret. Osa systemiä on merivirrat kaikkine tehtävineen. Kun navoilla kylmenee ja kasvu heikkenee, hiilidioksiidin liukeneminen mereen kasvaa ja kun taas lämpenee niin meri alkaa luovuttaa varastojaan eniten tietenkin tropiikkiin koska siellä on tarve suurin.

Tästä mekanismista seuraakin sitten epävarmuustekijä johtopäätöksiin. Tutkimustietoa ei ole. Samaan suuntaan sattuu vielä vaikuttamaan auringon lämpösäteilyn vaihtelun vaikutus maaperän luovuttaman hiilidioksiidin määrään. Kaksi tekijää kertoo lämpenemisen lisäävän hiilidioksiidin määrää ilmakehässä. Ensin lämpenee ja sitten hiilidioksiidi lisääntyy.

Jos hiilidioksiidi nostaa lämpötilaa, niin miksi?

Tutkimustietoa tarvittaisiin todellisena kertomaan tapahtuuko oikeasti myös niin, että hiilidioksiidin määrän kasvu nostaisi ainakin hiukan osaltaan lämpötilaa. Se olisi kuitenkin fiksu ilmiö lisäämään kasvua kasvukautena, ei siis tie ilmastokatastrofiin.

Ilman lämpötila näyttää tutkimuksissa ensisijaisesti korreloivan ilman vesipitoisuuden kanssa, joten todellista tutkimusta tarvitaan lisää, jotta ymmärrys näistä asioista saataisiin todellisen tiedon pohjalle.

Kaiken vaihtelevuus on on osa hyyödyllistä säätelyä

Koska vuosittain sääsyistä kasvu vaihtelee, niinkuin puiden vuosilustoista esimerkiksi voi lukea, niin hiilidioksiidin määrän pitää ilmassa vaihdella, kun lämpötilakin kasvutekijänä vaihtelee. Jostain syystä nämä eivät ole aivan synkronissa, mutta kuitenkin järkevästi yhteentoimivia. Paljon tarkentavaa tutkimustietoa puuttuu. Kokonaissysteemi on kuitenkin hyvin nerokas kokonaisuus.

Israelin puunistutukset ja sadeveden imeytysjärjestelyt kertovat, että pienilmastoon ihminen voi hyödyllisesti vaikuttaa. Uudet tiedot erroosiontorjunnasta kertovat karjan laiduntamisen hyödyllisyydestä. Vihreää kasvua yllättävästi lisää kasvun hyötykäyttö ja se taas lisää hiilidioksiiditarvetta.

Yhtään todellista tutkimusta en ole nähnyt, joka kertoisi olemmeko kaukana optimista hiilidioksiidin suhteen. Jos kulutusta on varaa nopeasti lisätä autiomaata löyty riittävästi viherrettäväksi ja ruuan tuottamiseen. Askartelu säätelypuolella kieltojen kautta ei johda miltään osin hyvään. Kun ilmastotoimet ovat sillä alueella, tulokset ovat pääsääntöisesti kannaltamme huonoja.

Yhtä vähän kuin tässä yhteydessä hyötyisimme ilman Jumalan luomistekoja tehtyjen punavihreiden mallien opiskelusta, emme hyödy niistä millään muullakaan elämänalueella. Ne eivät perustu todellisuuteen ja sen ymmärtämiseen. Pidänkin näissä ilmastokysymyksissä tärkeänä todellisuuden esiinnostamisen.

Oikea ja terve tie uudistamiseen

Olen pohtinut jälleen kerran asioita, joita vastuulliseen äänestämiseen liittyy. Tällä kertaa ne ovat hyvin vaikeasti arvioitavia, koska nyt on tapahtumassa niin monia asioita, joissa valittavien edustajiemme tulisi kyetä toimimaan sekä viisaasti, että elämän todellisuuden mukaisesti.

Elämme nyt maailmassa ja ajassa, jossa valheen vyöry on ennätysmäinen ja se vyöry kasvaa. Kun viihde riittää ja selvilleotto tuntuu ikävältä, niin pieni klikki kykenee ohjailemaan suurten massojen mielipiteitä. Nyt mielipidejohtajuus on elämän perusarvoja vastustavilla.

Olen tavallinen uskova, jolla ei ole ainuttakaan tehtävää tai edes jäsenyyttä poliittiseella kentällä. Se ei edes sekään ole valintani. Siitä huolimatta en voi vaieta niistä asioista jotka ovat isänmaamme tulevaisuudelle ratkaisevia.

Tilannekuva on syytä päivittää

Olen listannut avoimia kysymyksiä sekä Suomesta, että globaalisti. Moni prosessi on vasta alullaan, vaikka toivoisimmekin huipun jo ohitetun. Nyt tarvitsemme aikaisempia paljon huomiokykyisempiä edustajia. Entistä enemmän tarvittaisiin valituiksi niitä, joille ennen annettiin valtiomies kunnianimi.

Hyvin moni asia vaatisi eri puolueiden vastuullisten heräämistä ja omasta mukavuudesta luopumista. Meillä on monia ryhmiä ja ideologioita luomassa todellisuuden vastaista kuvaa ihmisestä. Normaalista tehdään epänormaalia ja luonnonvastaisesta normaalia. Sinisilmäistä suvaitsemista hyväksikäytetään tässä estoitta.

Seksualinen ihmiskuva harhautumassa

Seta, Sekspo ja genderideologian kannattajat pyrkivät aattelliseen ylivaltaan ja mielipiteen vapauden poistamiseen niiltä, jotka pitävät kiinni perinteisestä ihmiskäsityksestä. Tämän aatteen invaasio kouluihin ja päiväkoteihin on jo pitkällä ja nopeasti kasvamassa. Pahinta on, että valtio on rahoittajana ja virkamieskunta opettajia myöten tienavaajana.

Tieteellisen tiedon syrjäyttämistä ei karteta, jos se ei tue ideologiaa. Ideologian levittämisen suojaamiseksi on käytetty monenlaisia savuverhoja ja henkilökohtaista hyökkäämistä ja mustamaalausta niitä kohtaan, jotka tuovat julki asiallista tutkimustietoa. Normaalia kypsymistä aikuisuuteen pyritään aktiivisesti häiritsemään ja kypsymisen eri vaiheet uustukitsemaan.

Manipuloitu tieto on yleinen kaiken politiikan väline. Valheellisesti politisoidun tiedon sanotaan olevan tieteen valtavirtaa. Silloin tehdään kaikkensa vastakkaisen tiedon esittäjien mustamaalaamiseksi. Silloin voidaan ohittaa ne faktat, jotka kyseenalaistavat politisoidun tiedon perusteella tehdyt johtopäätökset. Nyt ei paina sekän mitään, jos faktojejen esittäjä on tieteellisistä ansioistaan nobellila palkittu.

Selkärankaisuus ja rohkeus vastustaa yhteiskunnan harharetkiä on välttämättömyys

Mistä saadaan sellaisia edustajia, joilla on riittävä selvilleottokyky ja selkärankaa seistä totuuden varassa. Nyt hullutellaan paljon päätöksenteossa ja ehdotuksissa näennäisesti ilmaston puolesta. Kun pelottelun perusteilta ei vaadita tieteellistä näyttöä, niin ratkaisuehdotustenkaan ei tarvitse olla sen kummempia.

Tärkeintä on aikaansaadut mielikuvat, jolla saadaan ilmastonmuutoksella pelotellut ihmiset tuntemaan olonsa turvallisemmaksi. Kun joku tekee jotakin uhan poistamiseksi luullaan tekijää hyväntekijäksi, vaikka itse teko tuottaisi vain vahinkoa.

Kulttuurieron merkityksen oikea ymmärtäminen on avainasia

Samaa voi sanoa maahanmuuttoasioista. Sinisilmäinen usko siihen, että valkopesty islam on se todellinen islam ja terroristit ovat ääri-ilmiö, pysyy voimassa siksi, että toisenlaisten tietojen vaikutus pyritään ehkäisemään ja tiedon esittäjät leimaamaan vihapuhujiksi ja yhteiskunnallisesti vaarallisiksi. Kenelläkään ei ole oikeutta sanoa, että tälläkään keisarilla ei ole vaatteita.

Tunteisiin vetoavan pelottelun pidän vahingollisena, mutta vahingollisempana pidän silmien sulkemisen näkyvältä todellisuudelta. Miksi jihadistisessa tarkoituksessa tehdyt raiskaukset halutaan selittää pois joksikin muuksi. Yksi jihadistitaistelija juuri kertoi televisiohaastattelussa tekojaan. Niihin kuului 250 raiskausta ja paljon teloituksia.

Kun jihadistit sarjaraiskaa, ei oikea vastaus ole, että suomalaisetkin raiskaa. Tekojen taustaa ei saisi valheellisesti rinnastaa. Kun islamisti puukolla halalteurastaa ihmisen, ei oikea vastaus ole, että kyllä suomalaisetkin puukottaa. Tekojen luonne ei ole sama, eikä motiivikaan ole sama. Kykyä nähdä todellisuus ei saisi silottelulla hävittää. Valheella rakennettu yhteiskuntarauha ei tule kestämään. Tässä on maamme seuraava haaste poliitikoille.

Sote jää kesken ja on lähivuosien suuri haaste

Kun etenemme tästä talouteen ja soteen, niin rehellisyyttä tarvitaan lisää. Sote kaapattin alkuperäisestä toiminnan kehittämis- ja tehostustarpeesta kahden puolueen poliittisia intressejä palvelemaan. Toinen saa maakuntauudistuksen ja toinen terveysbisneksen edistämisen valinnanvapauden nimikkeellä.

Maahanmuutosta ja valinnanvapaudesta keskustellaan nyt aktiivisesti. Keskustelusta puuttuu kuitenkin se tärkein. Keskustelun keskiössä tulisi olla todelliset taustat ja ratkaisuehdotuksissa näiden syiden poistaminen. Jos johtaminen on huonoa ja sen tavoitteet huonot, niin tuloskin on huono. Näin molemmissa asioissa.

Nykymuodossa sote ei sisällä uudistuksia enempää sosialipuoleen kuin varsinaiseen sairaanhoitoonkaan. Piti saada aikaan säästöjä, mutta muutos tuokin lisäkustannuksia. Tarpeen oli johtamisen kehittäminen niin, että hyödyttömiltä kustannuksilta vältytään. Kumpikaan näistä poliittisista tavoitteista ei edistä johttamisen kehittämistä. Johtamisen puutteet eivät korjaudu valinnanvapaudella. Taitava johtaminen tosin edistää bisnestä ja sen tuottavuutta. Kermankuorinta vie hyödyn omistajille.

Jos johtaminen julkisella puolella saataisiin yksityisen puolen parhaalle tasolle, niin samalla taloudelliset perusteet valinnanvapaudelta poistuisivat. Miten se on maakuntamallissa saavutettavissa, kun vastuupaikat jaetaan pätevien sijasta sopiville? Jotta näillä ajatuksilla olisi perusteita, niin hyvää johtamistaitoa löytyy myös julkisen puolen sairaanhoitopiireistä.

300 000 uuden työpaikan tarve

Seuraava asia on sitten työpaikat ja niiden lisätarve. Nykyhallituksen uudistamismitoitus oli hyvin vaatimaton, mutta se oli aivan liian suuri ammattiyhdistysliikkeelle. Puolitettunakin se silti tehosi. Suuri haaste on uudistamisen jatkaminen ja monien isojen ongelmien ratkaiseminen.

Meidän työkuntoutettava väestönosa on kohtuuttoman suuri. Sen lisääminen maahanmuutolla ei tietenkään ole pahentamatta tilannetta. Miten kuntouttaminen hoidetaan oikeasti ilman heppoisia ja turhia kurssituksia? Näennäistoiminnoista pitää päästä niihin asioihin kiinni, jotka lisäävät työntekijöiden kykyä täyttää avoimet työpaikat.

Miten lisätään ihmisten itseselviämiskykyä? Taito hankkia ruuan jatketta luonnosta olisi palautettava kunniaan. Se olisi parhainta aktivointia passiivisuuteen vajonneille pitkäaikaistyöttömille. Nyt on löydettävä pienetkin mahdollisuudet ja käytettävä ne kekseliäästi hyväksi.

Monella toimialalla työn tarve vaihtelee ja siksi olisi hyvä miettiä millaiset joustot edistäisivät pätkätyön muuttumista pysyvämmiksi työsuhteiksi. Olemme tälläisten vaihtoehtojen etsimisessä naapureistamme pahasti jäljessä. Tarvitaan monenlaista idearikkautta.

Yrittämisen käynnistyminen on yksi alue, josta ymmärrystä on meillä liian vähän. Sekä Eestissä ja ainakin Norjassa ollaan meitä edellä aloittamisen mahdollisuuksien edistämisessä. Päättäjien viitseliäisyys hankkia tietoa tästä todellisuudesta on aivan liian vaatimatonta. Siksi päätöksetkään eivät tue riittävästi uuden taloudellisen toimeliaisuuden syntymistä.

Riskejä täynnä oleva muuttuva ja kuohuva maailma

Näiden kotimaisten asioiden lisäksi nyt olisi kiireesti nähtävä maailman muuttuminen. Liian paljon on tervettä ymmärtämistä rajoittavaa valheellista uutisointia. Kansallemme ei ole mitenkään hyödyksi yksipuolisen Trumpia kampittavan median käyttäminen ainoana uutislähteenä. Maailmankuvamme vääristyy, emmekä osaa Euroopan tulevaisuuden kannalta esittää oikeita kysymyksiä.

Hyvä kysymys on esimerkiksi se, että onko viisasta pyrkiä rankaisemaan brittejä brexitistä? Tai onko viisasta, että EU toimii Israelissa hankkeineen Oslon sopimuksen lopulliseksi murtamiseksi? Tai onko viisasta sulkea silmät Iranin aseistautumiselta ja valmistautumiselta Israelin tuhoamiseen? Onko kauppapoliittinen hyöty oletettavissa olevien riskien arvoinen?

Miten Euroopan maat suhtautuvat Kiinan mahdin kasvuun ja siinä sivussa asekehittelyyn ja kopiointitalouteen? Miten suhtaudutaan oikeasti energiariippuvuuteen Venäjästä ja heidän nykyiseen suurvallan aseman palauttamisyritykseensä? Jos se synnyttää sotilaallisia toimia, onko meillä vain parasta toivovat päättäjät, jotka eivät ehdi ratkaisuihin mukaan, ennenkuin tilanne on jo ohi.

Mikä maailmanpoliittinen selkkaus kykenisi kääntämään öljyn hinnan sellaiseen nousuun, että siitä seuraisi talouden suurempi taantuma ja Euroopan riskivaltioiden taloudellinen romahdus sekä sen seurauksena dominoefekti? Onko meillä mitään keinoa vastata seuraavaan talouskriisiin, joka on hyvin todennäköinen tulevalla vaalikaudella.

Neljä vuotta sitten meillä ei ollut kykyä nopeaan käännökseen kilpailukykymme palauttamiseksi. Mitä jos nyt tarvitaan pikaratkaisuja estämään paha romahdus ja vaikkapa parinsadantuhannen työpaikan menetys? Olisiko siihen mitään mahdollisuuksia nykyisessä poliittisessa ilmastossa? Halpaan politikoitiin keskittyneestä järjestelmästä ei helpolla saada määrätietoisesti ratkaisuja tekevää koneistoa.

Uskon että Juhannukseen mennessä olemme näissä asioissa paljon viisaampia, mutta edessä olevat epävarmuustekijät olisi huomioitava jo molemmissa tulevissa vaaleissa. Edustajien moraalisen ja taidollisen tason täytyy nousta. Olemme todellisuudessa kansallisesti paljon vakavammassa tilanteessa kuin mitä ymmärrämme. Ilman arvostusta profetaalisten poliittisten johtajien on vaikeaa tulla kriisiaikana kuulluksi.

Lopuksi hengellinen näkökulmakin on hyvin tärkeä. Miten voimme mennä kohti tulevaisuutta ilman vakavaa pysähtymistä Herran neuvotteluihin? Olemmeko tilassa, jossa Herra voi meitä käyttää? Olemmeko valmiita astumaan kaikessa valoon ja tekemään tiliä itsestämme? Ilman uskovien heräämistä emme kansana selviä. Meillä on kutsu euroopanlaajaan palvelemiseen, haluammeko oikeasti sitä?

Yksi joukossa, mutta missä joukossa?

Olen murheellisena katsellut uskovien poliittisia keskusteluja. Onko jotenkin hukattu se todellisuus, joka ajassamme todella on menossa? Tämä nykytilanne ei miltään osalta ole tavanomainen. Kyseessä on taistelu elämänarvoista. Laajalla rintamalla ollaan vastustamassa raamatullista arvopohjaa ja ihmiskäsitystä.

Monet ajankohtaiset kysymykset tekevät Jumalan luojana tyhjäksi ja taitamattomaksi. Tähän ei enää uskota: ”Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä”. (1 Mooseksen 1:31 FINPR)

Olemme sodassa

Meneillään on siis historiallisesti ennen näkemätön taistelu todellisuudessa Jumalaa vastaan. Poliittiset kysymykset liittyvät hyvin suurelta osaltaan hänen tyhjäksitekemiseensä. Oletko osannut yhdistää ne tähän? Suurella kiireellä valmistellaan hänen nousuaan, joka kirjoitusten mukaan pian Jerusalemissa julistaa olevansa jumala. Tässä prosessissa emme voi olla puolueettomia, emmekä sivullisia.

Tärkeä kysymys kuuluukin: Onko Suomen oltava siinä joukossa mukana, joka hurraa Jerusalemissa muiden mukana tälle jumalalle, vai voimmeko saada kotimaamme olemaan yksi niistä, joka ei siihen joukkoon kuulu? Yksi poliittisen osallistumiseni innoittaja oli aikanaan usko tähän mahdollisuuteen.

Maamme on demokratia, jossa korkein esivalta on äänioikeutetuilla kansalaisilla. Kansa valtuuttaa edustajansa toteuttamaan tätä esivallan johtajuutta. Kannammeko siis tätä esivallan miekkaa turhaan? Kehoitammeko kansaa ottamaan vakavasti tämän tehtävän, josta olemme vastuussa Jumalalle.

Tunnistatko sotatantereen

Kun ymmärrämme tulevamme poliittiselle kentälle, jonka pimeys on jo pitkälle vallannut, niin meidän on aika kriittisesti tarkastella aseitamme ja sotavarustuksiamme sekä menettelytapojamme. Maailma ei lue vain sanojamme, vaan myös käytöstämme. Hankimmeko erilaisuudellamme arvostusta, vai samanlaisuudella muiden kanssa arvottomuutta.

Lopuksi, vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa. Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet. Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa. Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä. (Efesolaisille 6:10-13 FINPR)

Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta; (Efesolaisille 6:18 FINPR)

Mitkä on taisteluvarusteesi?

Hengellisen taistelun varustus ja välineet tulee olla Hengen mukaiset. Tämä on erittäin tärkeää koska aika on paha. Meidän on syytä tarkasti valvoa itseämme ja toimintaamme, jotta osoittautuisimme politiikassa Isämme lapsiksi.

Politiikassa on olemassa pitkälle kehittyneet manipulaatiovälineet, joilla kerätään kannatus. Niitä käytettäessä ei olla totuuteen vyötettynä. Luotatko toimiessasi enemmän tähän politikointiin, kuin siihen, että totuudessa pysyen ja asioihin perehtyen saavutat hyvän tuloksen ja vaikuttamismahdollisuuden.

Kilpailijoiden oikeudenmukainen kohtelu on aina tuottanut hyvää hedelmää. Oikeudenmukaisuuteen kuuluu kilpailijan tarkoituksen huomioiminen ja sen hyväksyminen. Silloin kritiikki kohdistuu oikeaan osoitteeseen, asiaan jonka haluaisit muuttuvan.

Esimerkkitapaus

En ole paljoakaan havainnut oikeudenmukaisuutta Sinisten kohtelussa. He ymmärsivät gallupeja ja näkivät maalle onnettomuudeksi siinä tilanteessa uudet vaalit. Kun tämä osa Perussuomalaisista tajusi, että kaikki vaihtoehdot olivat maalle tuhoisia ja hallitusremontti ei ollut mahdollinen, eikä hallituskumppaneille ollut mahdollista jatkaa puheenjohtajaa vaihtaneiden Perussuomalaisten kanssa, niin mikä vaihtoehto isänmaasta huolehtiville jäi jäljelle?

Tämä ratkaisu oli tietenkin päähallituspuolueille hyvä, koska Perussuomalaisten vaikutus saatiin katoamaan. Jos tätä tilannetta katsoo tasapuolisesti ja kummankaan osapuolen tavoitteista heiltä kysymättä, niin näkyy vain kysymysmerkkejä. En näe siinä mitään oikeaa, että puhuttiin hillotolpasta niiden taholta, joille se oikea hillotolppa, poislähteneiden puoluetuki jäi. Kuitenkin se puhe tehosi puoluekentässä.

Väärät aseet vahingoittaa kantajaansa

Onko tälläinen totuudenvastainen leimaaminen jättämättä jälkiä niihin uskoviin, jotka ovat siinä mukana? Jatkuuko samankaltainen muiden leimaaminen nyt vaalitaistelun aikana? Tämä tapa on taistelua yhden puolueen voittoksi, ei suuren isänmaata koskettavan henkien sodan voittoon tähtäämistä. Sen voiton merkitys voi jäädä olemattomaksi tämän pääsodan kannalta.

Maamme tulevaisuuden takia jokaisen on tarkistettava taisteluvarustuksensa ja katsottava, ettei kylvä pimeyden likaisia pommeja.

Kun aseemme on tarkistettavana, silloin on nähtävä selkeästi, että tässä kentässä on hankittava kunnioitusta ansaitseva osaaminen ja taito perustella asiat kielellä jota tämän ajan ihminen ymmärtää. Jotta oikeasti voi vaikuttaa, on hankittava myös luottamus yhteistyökumppanina.

Jumalan luomisjärjestys on hyvä. Vastoin käsityksiä hän on osannut kyllä järjestää säätökoneiston ilmastoasioissakin toimivaksi. Näetkö Jumalan huolenpidon hänen elämänohjeissaan? Näetkö vaivaa sen esittämiseen ymmärrettävästi niille, jotka ovat näistä arvoista jo vieraantuneet. Julistamisen sijaan on löydettävä arkisempi esitystapa.

Jos aiomme olla Isämme joukoissa, niin silloin olemme erilaisia toimintatavoiltamme. Se on yksi tekijä, jolla voimme hankkia muiden luottamuksen ja halun kuunnella meitä. Silloin emme voi olla yksi muiden joukossa huutamassa samassa kuorossa. Muista Danielin ja hänen toveriensa menestys ja myös Esterin ja Mordokain menestys.